Kannustavuus

Kannustava yhteiskunta sallii menestymisen, eikä käy kateudella. Kannustava ympäristö rohkaisee yrittämään, eikä pelkää epäonnistumista. Yrittämisen kautta syntyvät työpaikat ovat suomalaisen hyvinvoinnin tae niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta.

Yrittäjyyttä ja yrittämisen edellytyksiä on edistettävä kaikin keinoin, koska työllistäjä on työn suurin sankari. Yrittäjämäiseen asenteeseen on kasvatettava ja yrittäjyyskasvatus on oltava osa koulujen opetussuunnitelmaa. Työn vastaanottamisen tulee kaikissa tilanteissa olla joutenoloa kannattavampaa.

Koska työ on parasta sosiaaliturvaa, tulee yhteiskunnan huolehtia työllistämisen esteiden purkamisesta. PK-yrityksissä työllistämispotentiaali on suurin. Pienyrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvät riskit on minimoitava ja työntekijöiden palkkaamisen pitää voida olla joustavaa. Papereiden pyörittämisen sijaan yrittäjän on voitava kohdistaa voimavarojaan yritystoimintansa kehittämiseen.

Vapaus valita liittyy kannustavuuteen. Kuntien hankintaosaamista on vahvistettava ja siten luotava yhä enemmän luontevia palveluntuotantotapoja. Palvelun käyttäjällä on oltava mahdollisuus valita. Toiminnan tehokkuus tuottaa kustannussäästöjä. Mahdollisuuksien tasa-arvon toteuttaminen on esimerkki kannustavan yhteiskunnan tavoista toimia. Yksilön mahdollisuus tavoitella itse arvokkaiksi kokemiaan päämääriä on vapautta parhaimmillaan.

Vastuu

Irtopisteiden keruun aika on ohi. Poliittisessa päätöksenteossa vastuu tarkoittaa sitä, että päättäjällä on valmiutta luopua vanhasta. Oman jatkokauden turvaaminen ei saa milloinkaan olla politiikan keskiössä.

Politiikassa onnistuminen mitataan niissä teoissa, joita on välttämätöntä tehdä tänään. Vastuu on siis näkemystä tulevaisuudesta ja tahtoa ponnistella eteenpäin. Kokemus menneestä ei saa rattaita pyörimään, vaan näkemys tulevaisuudesta on avain kehittymiseen.

Hyvinvoinnin ylläpitäminen tarkoittaa tulevaisuudessa yhä enemmän jokaisen suomalaisen vastuuta itsestään ja lähimmäisistään. Yksilön vastuu on ensisijainen, mutta yhteiskunta tukee yksilöä silloin, kun apua tarvitaan. Vastuu ja vapaus kulkevat käsi kädessä.

Velkataakan kasvattaminen ja välttämättömien päätösten siirtäminen huomiselle ei ole vastuullinen tapa toimia. Ympäristön kustannuksella ei tule ratkoa tämän päivän haasteita. Se, millaisen Suomen jätämme tuleville sukupolville, on vastuun keskeinen mittari.

Sivistys

Sivistyneen yhteiskunnan mittari on se, miten se huolehtii heikoimmistaan. Sivistynyt yhteiskunta on yhteiskunta, joka välittää ja pitää huolta. Huolenpidonkulttuuria tarvitaan Suomessa tulevaisuudessakin. Sivistys mahdollistaa ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Fyysinen terveys ja henkinen jaksaminen kulkevat käsi kädessä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava tasapuoliset ja voimavarat on satsattava ennaltaehkäisevään työhön. Varhainen puuttuminen on korjaavia toimia kustannustehokkaampaa, mutta myös inhimillisesti arvioiden kestävä tapa toimia.

Sydämen sivistys on jotain, jota emme voi rahalla mitata. Sydämen sivistys on kykyä kohdata ja ymmärtää – ihmisyyttä. Yksinäisyyden sijaan yhteiskuntamme tarvitsee osallistumista ja osallisuutta. Jokaisella on oikeus tuntea kuuluvansa johonkin ja olevansa merkityksellinen. Tässä asiassa kolmannen sektorin rooli, suomalaiset yhdistykset ja järjestöt, on otettava yhä vahvemmin mukaan merkityksellisyyden tunteen tuottamiseen. Yhteisöllinen Suomi voi hyvin.

Osaaminen on yksi sivistyksen mittareista. Sivistynyt ja osaava Suomi on kilpailukykyinen. Tulevaisuus rakennetaan luokkahuoneissa ja luentosaleissa. Opetuksen laatuun ja kehittämiseen panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen. Koulutus vaatii puolustajansa.

Sivistys on paitsi akateemista osaamista myös käytännön taitoja. Meidän on huolehdittava siitä, että tulevaisuuden Suomessa tehdään maailmanluokan tieteellistä tutkimusta ja älykkäitä innovaatioita. Yhtä lailla Suomi tarvitsee arjen ammattilaisia ja tekeviä käsiä luovan alan ammattilaisia unohtamatta.

Pekka on tullut tervehtimään isoisää tyttärensä Liisan kanssa. Isoisä on onnellinen asuessaan edelleen omassa kodissaan. – Tänne on lastenkin hyvä tulla minua katsomaan. Palvelusetelin avulla voin hankkia tarpeellisia kotipalveluja ja senioritalon avoimet iltapäiväkahvit tuovat iloa arkeeni, isoisä kertoo.

Pia perheenäiti on matkalla Taimitarhasta kotiin lastensa kanssa. – Meille äitiyslomani jälkeen paras vaihtoehto oli se, että palasin osa-aikaisesti takaisin töihin. Lapset viihtyvät Taimitarhassa mainiosti ja saamme tuntiperusteisen laskutuksen ansiosta laadukasta varhaiskasvatusta perheemme tarpeiden mukaan, Pia iloitsee.

Mikko ja Lauri palaavat elokuvista viikoittaiselta miesten päivältään. Lauri on onnellinen saadessaan viettää aikaa Mikon kanssa ja Mikko kokee itsensä tarpeelliseksi, kun saa olla Laurille tärkeä aikuinen. Kolmannen sektorin vahva rooli uudella tiellä on tarkoittanut sekä pienemmälle että isommalle miehelle onnellisia yhteisiä hetkiä. – On hienoa huomata, miten arvokasta Mikon seura on Laurille. Miehen malli isovanhempien asuessa kaukana on pienelle pojalle todella tarpeen, Laurin äiti kertoo.